– Hallitus korostaa päätöksissään talouskasvua ja investointien houkuttelua, mutta konkreettiset toimet työllisyyden parantamiseksi jäivät vähäisiksi. Työllisyystoimien kunnianhimo on täysin riittämätön tilanteessa, jossa Suomeen tarvitaan aidosti toimivia keinoja työllistymisen tukemiseksi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Rönni-Sällisen mukaan vaikuttavia keinoja olisivat olleet esimerkiksi työttömyysturvan suojaosien palauttaminen ja vahvistaminen sekä palkkatuen lisääminen. Nämä olisivat hänen mukaansa konkreettisesti helpottaneet työn vastaanottamista ja parantaneet työllisyyttä.

PAM kritisoi hallitusta myös siitä, että se pitää kiinni päätöksestään alentaa yhteisöverokantaa. Liitto kysyy, miksi vastaavaa panostusta ei kohdennettu kotimaisen kulutuksen vahvistamiseen.

Myös ammattiliitto Jyty pitää työllisyystoimia riittämättöminä suhteessa työttömyyden vakavuuteen. Vaikka hallitus panostaa nuorten työllistymisseteliin ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin sekä käynnistää nuorisotyöttömyyden alueellisia pilotteja, kokonaisuus jää liiton mukaan vajaaksi.

– Hyviltäkin yksittäisiltä toimilta putoaa pohja, kun samaan aikaan leikataan kuntien peruspalveluiden rahoituksesta eli mahdollisuuksista hoitaa työllisyyttä. Työllisyyspalvelujen resursseja pitäisi nyt vahvistaa, ei heikentää, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo tiedotteessa.

JYTYN mielestä kehysriihessä päätetyt lisäleikkaukset uhkaavat vakavasti julkisten palvelujen saatavuutta, laatua ja henkilöstön jaksamista. Jyty on pettynyt sote-sektoria, sote-järjestöjä ja kuntia koskeviin säästöpäätöksiin, jotka murentavat Voiman mukaan hyvinvointivaltion perustaa.

Jytyn mukaan säästötavoitteet lisäävät väistämättä painetta supistaa ja keskittää palveluja sekä pienentää henkilöstöresursseja hyvinvointialueilla ja kunnissa.

Erityisen huolestuttavana Jyty pitää sote-järjestöihin kohdistuvia 50 miljoonan euron pysyviä leikkauksia. Liitto huomauttaa, että järjestöjen toiminnan heikentyminen lisää painetta kunnille ja hyvinvointialueille. Samalla palvelujärjestelmä menettää kustannustehokkaita toimintamalleja.

– Pienillä resursseilla ja vahvasti vapaaehtoistoiminnan varassa toimiville järjestöille lisäleikkaukset voivat olla kuolinisku. On todella surullista, ettei hallitus tunnista niiden tekemän ennaltaehkäisevän työn arvoa, Voima sanoo tiedotteessa.

Myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen puheenjohtaja Hanna Sauli sanoo päätösten osoittavan, ettei järjestöjen tekemän työn arvoa tunnisteta.

– Jos tunnistettaisiin, ei siitä näin massiivisesti ja toistuvasti leikattaisi, Sauli sanoo tiedotteessa.

– Yhdessä hallituksen päättämien merkittävien sosiaalipalvelujen säästöjen kanssa leikkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten väestön työ- ja toimintakyvystä aiotaan pitää huolta ilman näitä palveluita, hän sanoo.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super muistuttaa, että järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ennaltaehkäisevää apua ja kriisiapua tilanteissa, joihin julkinen palvelujärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan.

Jyty arvioi, että leikkausten seurauksena matalan kynnyksen palvelut, kuten vertaistukiryhmät, todennäköisesti vähenevät. Jyty esittää huolensa myös siitä, että samanaikaisesti hallitus kasvattaa asiakasmaksujen roolia rahoituksessa ja esimerkiksi terveyskeskusmaksuja korotetaan 20 prosentilla.

– Tämä tarkoittaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten maksutaakka kasvaa entisestään, Voima huomauttaa.

– Asiakasmaksujen nostaminen osuu suoraan pienipalkkaisten lompakkoon ja lisää terveyseroja. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, joka voi pitkällä aikavälillä kasvattaa kustannuksia, Rönni-Sällinen sanoo.

YKA ja Super tuovat kannanotoissaan esiin leikkausten vaikutukset sekä palvelujen käyttäjiin että palvelujen parissa työskenteleviin.

Super nostaa esiin säästöjen kohdentumisen sosiaalihuollon palveluihin, kuten kotihoitoon, palveluasumiseen ja muihin arkea kannatteleviin tukimuotoihin. Liiton mukaan se tarkoittaa entistä tiukempia palvelukriteerejä, korkeampia asiakasmaksuja ja palvelujen supistamista tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen ja avun tarve kasvavat nopeasti.

– Kun palveluja karsitaan, jäljelle jää vain näennäinen turva. Huonokuntoiset vanhukset joutuvat pärjäämään kotona ilman riittävää hoivaa, ja vammaisten ihmisten oikeus itsenäiseen ja arvokkaaseen elämään vaarantuu, Superin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo tiedotteessa.

– Kentällä työskentelevät ammattilaiset joutuvat päivittäin tekemään eettisesti kestämättömiä valintoja siitä, kenelle ehtii antaa apua ja kenelle ei. Tämä ei ole inhimillistä, eikä kestävää, Inberg sanoo.

YKA puolestaan kritisoi leikkauksia valtionhallintoon ja muistuttaa, että yhdessä aiempien päätösten myötä hallituksen leikkaukset valtionhallinnosta kasvavat jo lähes 700 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Hallinnosta supistaminen tarkoittaa YKAn mukaan vaikutuksia lakisääteisten viranomaisvelvotteiden täyttämiseen ja kansalaisten oikeuksiin.

YKA muistuttaa, että noin joka viidennessä työnantajavirastossa on käyty kuluvan hallituskauden aikana yhteistoimintaneuvottelut. Liiton mukaan vastuullinen säästäminen edellyttää selkeää priorisointia.

– Hallitus väistää poliittisen vastuun määrittelemällä pelkän säästöjen raamin. Leikataan vähän joka paikasta ilman, että kerrotaan, mitä palveluita ollaan valmiita ajamaan alas. Säästöt revitään nyt valtionhallinnossa työskentelevien selkänahasta, sillä lakisääteisten tehtävien määrää ei olla vähentämässä, Hanna Sauli ihmettelee.

YKA muistuttaa, että jo vuonna 2023 valtionhallinnolla työskentelevistä ykalaisista yli kaksi kolmasosaa arvioi, etteivät henkilöstöresurssit olleet riittävät työtehtävien suorittamiseen huolellisesti ja määräajoissa. Lähes puolet katsoi, että virheiden ja vahinkojen riski virkatoiminnassa oli kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana.

KIITOSTA hallitus saa PAMilta työmatkavähennyksen korottamisesta, joka helpottaa erityisesti pitkien työmatkojen varassa olevien työntekijöiden arkea. Myös veronumeron laajentaminen kiinteistöpalvelualalle on PAMin mukaan tervetullut ja tärkeä askel työperäisen hyväksikäytön torjunnassa. Laajennus olisi PAMin mielestä voitu ulottaa myös matkailu- ja ravintola-alalle.

– Samalla on todettava, että pelkkä veronumero ei riitä. Tarvitaan laajempi keinovalikoima: valvonnan lisäämistä, sanktioiden kiristämistä ja alipalkkauksen kitkemistä, Rönni-Sällinen sanoo.